Tuhat ja yksi yötä

Tai näin alkuun ihan vain yksi yö.. 

En enää muista mistä se ajatus sitten lähti, mutta telttaan piti päästä yöksi. No, teltta oli just kannettu kaatsikalle, eikä maltettu ostaa yhtä yötä varten niin isoa telttaa, että oltais sinne mahduttu kaikin. 

Niimpä päätin kokeilla, saisiko pergolasta ehkä meille yömajaa..

Lakanaa ja Ikean halppis harsoverhoa vaan niittipyssyllä seiniin niin paljon, kun sellasia sopivia löytyi. Mattoja lattialle, ettei kaikenmaailman öhkismönkijäiset pääse lattian raoista petiin. Sitte vaan petiä toisen viereen ja tunnelmaa kynttilöillä.

Hyvältä ainaki näytti, ei muutaku Puppi ja pikkuPuppi kainaloon ja koko sakki siskonpetiin. 

Lapset ja minä oltiin tosi innoissamme. Itselleni tuli elävästi mieleen ihanat lapsuusajan leikkimökissä yöpymiset. Iskä oli vähä sitä mieltä, että on nukkunut teltoissa ihan tarpeeksi, mutta ei onneksi alkanut seuranpetturiksi vaan kömpi meidän seuraan. 

Pojat virittivät vielä elokuvan meille katsottavaksi. 

Ja kyllähän me siellä pysyttiin aamuun saakka. Tuuli ja sade olisi kyllä pilannut koko homman, mutta onneksi oli lämmin ja tyyni yö. 

Ja tunnelma meillä kyllä oli, kuin tuhannen ja yhden yön saduista.  

Ja kiva kokemus se kyllä olikin ! :) katja

Uus terde !

  Kyllä niin on nyt kiva takapiha ! 

Mutta pikkusen oli rankempi synnytys yhden lattian väsääminen!

Olin jo hetken tuumaillut, että pergolan jatkeeksi olisi kiva saada vähä lattiapintaa, kun tuo ruokailuryhmäkin tuossa pidettiin, mutta se lojui nurtsilla. 

Muutama viikko sitten päätettiin rykäistä, vaikka rippijuhlat häämöttää.

Ei muutaku kuorimaan 30m2 nurtsia irti.

-mutta mikäs sen parempaa hyötyliikuntaa! (Tuos kuvas mä muuten irvistän, en mä yleensä oo tuon näkönen! :D)

Hommaan lähdettiin siinä uskossa, että minä lomalaisena teen lähes koko homman yksin, kunhan joku muu tekee perustukset. Mitäs tuos ny, ku kaivaa maa esiin, siihen pari parrua ja laudat päälle.. 

No, luulo oli vähä väärä.. Varmaan se niin olis suurinpiirtein mennytkin, mutta, kun mulla oli kaks ehtoa:

A: jättää pionipenkki siihen keskelle. 

B: tehdä terassista lähes maata nuolevan matala..

Ja lisäksi maan alla kallio.

No, nämä teki projektista niin vaikean, ettei vielä mikään koko yhteisenä rakenteluaikanamme. Meni sitte aikaa, hermoja ja välillä luulin, että yks avioliittokin.. 

Sattuu olla pikkuuseen periksiantamaton luonne miehelläni, apuja ei kysellä, ku minä itte! 

( ^^ Huomaa moottoripyöräkauppiaan suojavarustus.. :D ) 

Homma eteni, vaikka mun pionit ja terden mataluus toi kyllä isot haasteet hommaan ja hermoja koeteltiin.. 

Mutta moooonien hikisten tuntien jälkeen se on nyt valmis ! 

Nyt vaan toivotaan, ettei viikonloppuna tuu kaatamalla vettä.. Mutta ihaillaan  tyhjää isoa terassia sitte ikkunasta... Ku mä oon pessy oikein klasikki! :D k

Herkkukarkki-pionipenkki

Varokaa! -nyt tulee pionitykitystä ! 

Tähän aikaan kesästä me kaikki #peoniesaremyfavorite esitellään somessa omat puutarhan ihanuutemme! Suotakoon se meille, koska pionien aika on niin lyhyt, että siitä pitää nauttia ja pitäähän sitä nautintoa jakaa myös muille! 

Tällä hetkellä mulla on vain kotona pionipenkki. Mökilläki OLI, mutta en keksi muuta syytä, kuin että meidän yks pieni urosihminen ilmeisesti pissi sen kuoliaaksi.. -sattui aina olla niin sopivasti kohoralla. :( 

Kotoa multa löytyy pioneja yli 10 eri lajia. 

Mun ehdoton lemppari tällä hetkellä on tämä 'Rasberry Sundae'. 

Niin uskomaton herkku, että katselisin sitä vaikka koko päivän. Nyt on kovasti lämmin ja aurinkoista, niin silloin kukat kukkivat nopeasti ja värit haalistuvat. Eli tällä hetkellä tämäkin kukka on paljon vaaleampi..

Hyvänä kakkosena valkoinen 'Festiva Maxima' jossa vähäisesti karmiininpunaisia viiruja, mutta tekee siitä mielestäni niin herkän ja kauniin! 

Penkistäni löytyy kukkaa siis valkoisesta tummaan punaiseen.

Yksinkertaisesta mielettömiin kerrattuihin.  

   (Edulis Superba)

      

              Osa herää aamulla...

         ....ja menee illalla nukkumaan.

    (Bowl of beauty)

Löytyy penkistä se perinteinen vaaleanpunainen 'Sarah Bernhardt'kin, jota löytyy kaikkien mummoloiden pihalta, mutta sen olen onnistunut suututtaa, koska pintaan nousi pelkät lehdet.

Tänä vuonna mun penkki on vähä onhoonen, kun menin sitä viime kesänä vähä munklaamaan. Pionihan on sellainen, että se helposti moittii, jos sen kasvurauhaa häiritään.

Saas nähdä kuinka lujaa se ottaa nokkiinsa siitä, että tälläkin hetkellä ympärillä on terdetyömaa! :--(

Terassia tehdään kilpaa lähestyvien rippijuhlien kanssa, mutta harmillista, että pionit eivät jaksa näillä helteillä sinne saakka. Pitää yrittää osoottaa seuraavat rippijuhlat heinäkuun alkuun.. ;)

Aurinkoisia kesäpäiviä !!! :) Katja

Pikku akka 17-vuotias!

Kauhian aikana, että meidän esikoishedelmä täytti tänään jo 17-vuotta! 

Mihin nämä vuodet oikein katoaa??

Tämä neito nyt ei kyllä oo asunut kotonakaan enää vuoteen, että toisaalta ei tuo ikä tässä nyt se kovin juttu ole.. 

Tänään siis ollaan taas juhlittu ja laitetaan nyt pari kuvaa tarjoiluista, niin saadaan edes jotain postausta taas aikaiseksi.

Kakku oli vanhanajan Kurikkalainen pitsikakku, toki tällä kertaa ilman sitä pitsiä.. Eli täytteeksi keitetään mielettömän herkullinen sitruunakiisseli, joka yhdistetään kermavaahtoon. Päälle kuuluisi siis "pitsi", joka paistetaan uunissa mantelirouheesta ja sokerista, mutta nyt halusin vähän harjoitella pursottamista ja jätin sen tekemättä. 

Tuo kermapursotus ei todellakaan ole mun vahvin laji ja sen haluaisinkin oppia. Tästäkin tuli tämmönen mummopursotus, kun en nytkään tiennyt mitä teen. Kunhan vaan pursotin. :/

Lisäksi tarjolla oli mm. vaaleaa kinderpiirakkaa. Eli muuten tein netistä löytämäni ohjeen mukaan, mutta jätin pohjasta kaakaon pois ja päälle laitoin valkoisen suklaan ja hieman pinkkiä karamelliväriä. 

Oikeastaan aika turha kokeilu. Hyvää oli, mutta kyllä jatkossa pysyttelen aidossa kinderissä. Mutta ihan söpöjä näistä kyllä tuli näin tyttöjen kemuihin!

Ihanaa, ihanaa taas alkaa olla pionien aika!! Tämän herkun Viivi sai lahjaksi, mulla vielä oma pionipenkki nupuilla, mutta oottakaa vaan, ku ne sieltä aukeavat, niin lataan niitä tuutin täydeltä tännekkin! :D 

Perinteeksi on selvästi muodustumassa, että synttärijuhlista meille jää aina erinäinen määrä sisareni poikia yökyläilemään.. Mun sisko varmaan luulee, että täällä jo nukutaan ja tästä kyllä pitikin tulla siskonpeti, mutta siitä tulikin pikku "armenialaisten" tukikohta! :DD 

:)) katja 

Lasipurkkilyhtyjä

Jos on kerranki hetki, ettei oo ny just pakko tehdä mitää, niin pakkohan sitä on jotaki tehdä.

Mikäs sen mukavampaa, ku vaharata turhanpäivääsiä ohjelmia telkusta viltin alla ja väkertää jotaki pientä, vaikka rautalankaa.

Olin keräillyt lasipurkkeja, joista halusin tehdä möksän terassille kynttilälyhtyjä.

Tällä kertaa halusin niistä mahdollisimman yksinkertaisia, ilman mitään hörsötyksiä.

Tarkoitus oli vääntää rautalangasta ihan vaan nuo "kahvat", mutta siinä sitten aloin aikani kuluksi näpertää jotain verkon näköistä joidenkin purkkien ympärille.

Ei niistä nyt mitään über hienoja tai siistejä tullut. Homma nyt oli kuitenkin tommosta extempporeekokeilua ja  kelpaavat oikein hyvin olemaan mökkiterdelyhtyjä. 

Enemmänkin niitä vois olla ja eri korkeuksilla, mutta tämä on hyvä alku ja jatketaan tästä, ku keretään.

Ja nythän ne päivät alkaakin sitten taas lyhentyä ja kynttilöitä alkaa kulua ! :) katja

Juhannus!

     Tunnelmallista juhannusta ystävät ! 

Tämä kuva on itseasiassa viime vuodelta, kun juhannuspäivänä oli varsinainen pilvispäivä ja tuulispäivä. Myös tänään odottelimme sadealuetta saapuvaksi, vaan mikä ilo ja onni, kun sitä ei koskaan saapunutkaan ! 

Koko päivän saimme touhailla ulkona ja nauttia juhannusaatosta varsin mukavassa säässä. :) 

Sen pitemmittä puheitta tässä muutama hätäänen tunnelmakuva tästä päivästä. 

Nautitaan !! -ellei nyt sitten säistä, niin yhdessäolosta ja yöttömästä yöstä ! :) k

 

Värien kans vämmäämistä

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista..

Nyt on kyllä sekooltu värien kans vähä enempi.. 

Jos jaksat kuunnella, niin homma meni näin: 

Ollaan siis mökillä ja täällä keittiössä mua on alkanut häiritä tuo pieni valkoinen seinänpala, johon halusin nyt jotain muutosta.

Löytyi kiva tapetti minkä siihen liisteröin, mutta se oli liian tumma, siis lähes musta.

Tuumaillessani asiaa päätinkin haluta keittiöön vaalean sinistä tuon punaisen kaveriksi. Niimpä revin tapetin irti, maalasin palan vaaleansinisellä ja vaihdoin verhot.

Innostuin vaaleansinisen sävystä niin paljon, että vetäisin samantien lipastonkin sillä.

Mutta aina ei mee niinku Strömsöös; jonkin mättäs edelleen.. Lipastosta kyllä tuli karkki, mutta nyt sinisen verhon sävy oli typerä, eikä lipasto näyttänyt olevan oikein omassa ympäristössään.

Sinistä oli nyt liikaa.

Seuraavaksi siis lisäsimme punaista.. Ei muuta kuin verhoja vaihtoon ja uutta maalia seinän pintaan!

Ja tässä on nyt viimeisin versio. Kyllä tuo punainen vaan on enempi mun juttu ja nyt tuo herkullisen värinen lipastokin mielestäni korostuu nyt edukseen. 

En tiä mitä mieltä te ootte, mutta mulle alkaa pikkuhiljaa kelvata. 

Ihan karseeta tällaisten asioitten kans nysvääminen, mutta jos ottaa silmään, niin se kans ottaa silmään ! 

Nyt voi taas keskittyä vaihteeksi puutarhahommiin, kun keittiövaltakunnassa kaikki hyvin..tai ainakin paremmin. :) katja